School in American way

Moikka taas piiiiitkästä aikaa!

Tämä neiti on ollut niin kiireinen koululainen nämä ensimmäiset 2 viikkoa koulun alettua että tuskin oon kotona kerinnyt piipahtaa! Lentopallo ja koulu + läksyt...Siitä on Susan päivät tehty:D

NONIIN mutta kaikki te varmaan pohdiskelette erilaisia kysymyksiä päässänne ETTÄ

Millasta koulua käyn?

Oonko saanut uusia kavereita?

Tietääkö ihmiset täälä mitään Suomesta?

Onko koulu täälä helpompaa?

Millanen kouluruoka täälä on?

Onko se lokero oikeasti niin vaikea avata?

Miten täälä koulupäivä jaksottuu?

jii än ee.

Yritän parhaani mukaan saada tästä mahdollisimman selkeän selostuksen mutta varotuksen sananen, en oo sentään mikään kirjan kirjoittaja joten koittakaa kestää:)

Ja jos teillä herää kysymyksiä tähän aiheeseen liittyen niin kysykää ihmeessä!

KOULUN AIKATAULUTUS
Mun koulussa on siis joku 500 oppilasta, joka on ihan tarpeeksi mulle, nimittäin ensimmäisinä päivinä ahdisti se nuorten ihmisten paljous, töniminen ja kiirehtiminen:D

Koulu alkaa kellon pirinällä kello 8.00 ja tämä sama kamala ääni kaikuu käytävillä seuraavan kerran 8.10, mikä kertoo sen että koska ensimmäinen tunti alkaa. 

Kello siis määrittää aina koska tunti alkaa ja koska se loppuu, että jos et kellonpirinän aikaan ole takapuoli pulpetissa niin tulee opettajalta sanomista! (tosin ei mulle koska vielä voin mennä sillä valttikortilla että ”oon vaihto oppilas, en tiedä mihin mennä”...:D )

8.10-9.02

9.06-9.58

10.02-10.53

10.57-11.48

RUOKA 11.48-12.18

12.22-13.13

13.17-14.08

14.12-15.03

VÄLITUNTI

Tuntien välissä on 4 minuuttia MIETTIKÄÄ NELJÄ PIENTÄ MINUUTTIA aikaa hiihtää omalle lokerolle, heittää kirjat sisään ja ottaa seuraavan tunnin kamat mukaan ja suunnata sen tunnin luokkaan.

Nyt ymmärrätte minkä takia hermoilin sen saakelin lukkosysteemin kanssa, koska eipä tuossa kauheasti oo aikaa sitä pyöritellä... kaaos käytävillä on...kaoottinen, kun kaikki oppilaat ryntäilee erisuuntiin:D

Näitä tajuttoman kokosia palkintokaappeja on ympäri koulua..
Niin amerikkalaisten juttu!

Kaikki kaappien yläpuoliset osat on maalattu piristämään koulun käytäviä
ja ne todellakin tuo ilmettä tähän rakennukseen, I like:)

pääovet tuossa vasemmalla...Koko koulurakennuksesta laitan joskus myöhemmin kuvan:D

SIINÄ SE PIRULAINEN ON

Mun oma<3 Tunnen itteni niin osaksi jotain Amerikkalaista
teinileffaa aina kun paukautan mun lokeron kiinni:D

Kirjat täälä on tajuttoman painavia ja paksuja...Kyllä haba kasvaa kun näitä päivittäin kuskailee pitkin käytäviä!

Yksi näistä miljoonista erikoisista säännöistä on se,ettei reppua/laukkua saa kantaa mukana tunnilta tunnille. Laukku pitää jättää siis lokeroon ja kantaa seuraavalle tunnille tarvittavat kirjat luokkaan... Ja mä kannan sit vähän enemmän kun sen yhden kirjan joka on ainakin 346457652352 kiloa painava tiiliskivi.. Nimittäin laskin, sanakirja, penaali ja kansio kulkee myös messissä. 

Ensimmäisen viikon ajan kuljetin mun laukkua mukana jokapaikkaan koska MITEN IHMEESSÄ mä nyt osaisin jättää sen johonkin kun on tottunut raahaamaan sitä ympäri koulua. Nyt tän viikon oon kuitenkin jo pystynyt joustamaan ja jättämään sen laukun lokeroon.

Tunnit on täälä aika helppoja mulle, ainut asia minkä kanssa koen välillä vaikeutta on kieli, koska välillä tulee sanoja vastaan jotka kuulostaa tyyliin joltain Thaimaalaiselta kalalajilta tjsp. vaikka kysymys olis vaan ihan tavallisesta ilmauksesta.. Täälä kun opettaja pitää ”piston”, niin muistiinpanot saa olla esillä, sekä kotitehtävät. Eihän se mikää pisto oo sillon, ainakaan mulle....Ja pistojen alueet on tosi suppeita ( varsinkin kun on tottunut Paavolan antamiin pistokoe alueisiin ). 

Tässä vähän kuvauksii meidän tunneista.

Englannin tunti:

Nämä nuorukaiset opettelevat mikä on substantiivi ja pronomini ja miten niitä käytetään/ etsitään lauseista. Hassua tässä on se että itse opettelin kyseiset asiat ala-asteella:)

Lisäksi on sitten sanojen oikeinkirjoitusta, eli opettaja sanoo jonkun sanan ja se pitää kirjoittaa oikein.....Tässä hassua on se että minä teen näissä testeissä paremmin kun moni paikallinen.

Englannin opettajan luokka, luokat on tollei numeroitu joka helpottaa mua huomattavasti,

en ollu ekalla viikolla ihan hukassa:D

En hermoa, vaan keskustelen rauhallisesti tunnin alussa.. Oli huono idea ottaa kamera tunnille mukaan, nimittäin puolet mun muistikortista täyttyi mun vieruskaverin taiteellisista kuvista...Kuten tämä.

Kuvis: Tunneilla opettaja selittää puoli tuntia askel askeleelta miten taitella 12 paperia pinoon ja sitoa ne yhteen. Tuntuu kuin olisin eskarissa taas. Mutta nää kuviksen tunnit, joita mulla on kaksi päivässä, on tosi kivoja ja rentouttavia, kun ei tarvi pinnistellä englantia lukiessa. Saa vaan kommunikoida suullisesti englanniksi. Nyt tehään savisii ruukkuja ja rannekoruja sen semmosta:)

Matikka: Matikka on täälä samanlaista kuin Suomessa, ehkä vähän helpompaa kuin pitkä matikka mutta ratkotaan tääläkin yhtälöitä sun muuta semmosita.

Maailman historia: Historian ekoilla tunneilla heiteltiin rantapalloa ympäri luokkaa jossa kuvana oli maapallo ja kaikki mantereet. Opettaja heitti pallon jollekkin ja kysyi että mitä löydät maapallolta. Maapallolla on meriä, mannerlaattoja, kaupunkeja, merivirtoja, mantereita....

Kemia: Helppoa asiaa, puhutaan kasvihuoneilmiöistä, miten tehdään tieteellinen tutkimus jne. Ollaan keritty jo yksi koekkin toteuttaa, tosin ei ollut mikään räjäyttämis homma, mut innolla odotan seuraavaa visiittiämme laboratorioon:)

Matikan ja kemian ryhmä: Tällä tunnilla saadaan tehdä kaikki meidän kotitehtävät mitä vaan keritään, ja tää tunti on kuin tehty mulle. Saan suurimman osan tehtyä sielä, eikä sitten iltamyöhällä tarvi jokasesta aineesta vääntää kotitehtäviä.

Kuvis luokan katto on täynnä tommosia maalauksia, ne on yli siistejä
ja pää takakenossa tuijottelen niitä aina tunnin alussa

Tältä näyttää suurinosa luokista, pulpetit on ihan eri luokkaa ku kotona..

Siis herranjestas KATTOKAA NYT SITÄ! Aina joka ikinen tunti yritän epätoivoisesti vetää pulpettia itteeni päin enkä oo ilmeisesti vielä tajunnut että pulpetti on kiinni tuolissa metalikehikoilla vahvistettuna..

RUOKKIS

Ruokalassa on aina hirveästi porukkaa vaikka meillä onkin kaksi ruokailua. 

Juomia on suklaa- ja mansikkamaidosta veteen, jääteehen, gatoradeen tai mehuun.

Ruokalista vaihtelee niin että joka päivälle löytyy tiskiltä aina jotain uutta. Tänään oli Juustohamppareita, kanahamppareita, pizzaa, ranskalaisia, MAISSIA, paniinia ja kananugetteja.

Onneksi mun päivän pelastaa aina salaattivaunu, jossa on mun mielestä tosi hyvin rehuja kunnon salaattiin:)

Ruuan noutamisen jälkeen lyödään oma 5 numeroinen koodi tietokoneelle joka rekisteröi sen että ollaan saatu ruoka.

Ruokalasta ei saa poistua silloin kun huvittaa, vaan jos johonkin haluaa mennä niin pitää allekirjoittaa paperi opettajien pöydässä, jossa kerrot mihin menet, mihin aikaan lähdit ja milloin tulit takaisin. Täälä oppilaita pidetään tosiaan silmällä kirjaimellisesti kokoajan.

En oo vielä kumpaakaan maistanut, ehkä vielä joku päivä...

Ranskalaisii ja juustokastiketta Nachojen päälle..

Pizzaa on tarjolla joka päivä

"Grab a vegetable" ja vaunussa on kananugetteja...Mulla on vähän eri käsitys kyllä vihanneksista mutta aina oppii jotain uutta..

Näin kauniisti sitten pinotaan kaikki jämät kasaan ja sit joku onnellinen saa taiteilla ne täpötäyteen roskikseen

Siinä palanen meidän ruokalasta.
Ja näköjään jätkä taka alalla ensimmäisessä pöydässä oikealta katsottuna on ainut joka spottas mut ja mun kameran:)

Oon saanut täälä tosipaljon näitä ”hyvänpäivän tuttuja”, ja luultavasti kaikki tietää mun nimen mutta asia ei todellakaan ole toisinpäin..:D Mahdotonta muistaa niin monen ihmisen nimi.. Näitä oikeita kavereita on kovan työn tuloksena tullut kyllä kiitettävästi, ja täälä porukka on tosi kiinnostunut tyypistä joka tulee ihan eri maasta, että päivän aikana saan kyllä monia uteliaita katseita, uusia tuttavuuksia ja ruokkis seuraa:)

Koulun jälkeen ravaan liikuntasaliin kun reenit alkaa 3.30 every single day. Rankka reeni on ohi 6.00, jolloin pääsen vihdoin pitkän päivän jälkeen kotiin...Läksyjen pariin<3 

Semmosta siis kuuluu tämän neitokaisen arkeen. Jos joku uskaltaa edes ajatella että mulla on täälä tosi helppoa ja päivät on leppoisia NIIN SAA KYLLÄ ÄKKIÄ MUUTTAA MIELIPITEENSÄ, koska elämä täälä uudessa ympäristössä, uudessa koulussa ja vieraalla kielellä kommunikointi vie huomattavasti paljon enemmän energiaa päivittäin kuin se että istun Suomessa äidinkielen tunneilla.

Räpsin koulusta lisää kuvia myöhemmin kun siihen on enemmän aikaa.

24 päivä meillä alkaa Homecoming viikko JEEE!! siitä en selosta enempää muutakuin vasta kun pidän siitä prinsessa postauksen:) Pidän teitä jännityksessä viimetippaan asti:) Ainut asia minkä mainitsen on se, että viikonloppuna lähden metsästelemään Detroitista itelleni Homecoming mekkoa! Mun host äitille uus tilanne tää mekkoshoppailu, mutta uskon että tätä se on joskus toivonutkin:) Ensimmäinen prinsessapäivä siis lähestyy, Can’t wait!

Lentopallosta väsään kans oman postauksen, en ahda kaikkea informaatiota tähän yhteen, joten hang in there!!

Mukavaa perjantaita kaikille, nauttikaa viikonlopusta, mulla se menee jalkapallopelissä, sit kaverilla yökyläillessä, lentopalloa pelaillessa ja shoppaillessa mekkoa:)

See ya!

-Susa

New chapter in my life

Heipsan,

Täältä kirjoittelee juuri High Schoolin aloittanut neitonen!

Aloitetaan kuitenkin ensiksi kertaamalla viime viikonlopun tapahtumia ja lopuksi saatte kuulla jotain juttuja mun ekasta koulupäivästä:)

PERJANTAINA me pakattiin auto ja lähettiin ajelemaan aikasin kohti Graylingiä, joka sijaitsee hieman ylempänä. Pysähdyttiin shoppailemassa Bay Cityssä pikaisesti jotain kouluvaatteita sun muita kouluun raahattavia kansioita, kyniä, vihkoja ja teroittimia. 3 kiireisen shoppailutunnin jälkeen pakkauduttiin taas autoon ja ajettiin 1,5 tuntia Graylingiin. Siinä ajellessamme pitkin hiekkaista mökkitietä tuijottelin vaan metsiä kunnes tajusin että hei en en ookkaan Suomessa menossa meidän omalle mökille, vaan oon Amerikassa. Ne metsät sielä Michiganin yläosassa näytti ihan Suomen metsiltä:D 

Mentiin sinne siis mökkeilemään viikonlopuksi kera kahden muun tuttavaperheen. Mökki on pitkän joen rannalla, joten maisemat oli kyllä niin kauniit. Vanhempi väki istuskeli iltaa laiturilla silläaikaa kun minä makaan siinä laiturilla ja ihailen vaan säkkipimeää taivasta ja tähtiä, ja sitä tunnetta että mua ei kierrä yksikään hyttynen vaikka on kesäyö<3

LAUANTAI aamuna noustiin kaikki aikasin ylös, heivattiin kanootit ja kajakit peräkärryyn ja ajettiin alas joenvartta etsien hyvää lähtöpaikkaa:) Ennen sitä kuitenkin puettiin jättimäiset kalasturhaalarisysteemit päälle ja lähettii seikkailemaan pitkin jokea:D 

Asteita oli jo 11 aikaan reippaat +29 astetta, että kuuma päivä joella tiedossa!

En kaatunu oikeesti vaikka siltä näyttää.. 

Lähettiin sitten huitomaan meloilla alas jokea, minä olin turvallisesti kanootissa mun host isän ja sen kaverin meloessa, koska yllätys yllätys halusin räpsiä kuvia. Oli tajuttoman riskialtista ottaa mun rakas kamera sinne kanoottiin, mutta enhän mä sitä tajunnut ennenkuin vasta sit kun ekan kerran meidän kanootti hörppäs vettä....Ei onneksi muutakun sentti tullut sitä vettä kanootin pohjalle kiitos kaikkien meidän nopeiden refleksien:D 

Päästiin sitten puoliltapäivin takaisin meidän omalle laiturille ja kun kampesin itseni ylös kanootista ja katsoin kelloa, naurahdin kun tajusin että oltiin oltu vesillä 3h! Aika meni niin nopeasti sielä auringonpaisteessa ja hiljaisuudessa...I enjoyed it so much<3 Sitten oli mun aika jättää kamera rannalle ja lähteä itse kajakilla alas jokea esittelemään mun maailman parhaimpia melomistaitoja. En kaatunut (ihme kyllä) kertaakaan sillä vempeleellä ja koko kokemus oli kaikin tavoin hieno. Sielä luonnon keskellä ei kertakaikkiaan voi mitään muuta kuin vain hymyillä maailmalle:) 

Pari rusketusrajaa myöhemmin leiriydyttiin mökin sohvalle kattomaan jalkapalloa jonka aikana luultavasti sammuin, koska seuraavat muistikuvat on aamun jumalaiset tuoksut jotka leijaili keittiöstä. Sielä kolme äitiä kokkas kaikki yhdessä meille aamupalaa johon kuului pekonia, omeletteja, hedelmäsalaatti, suklaakakkua, meat cruncheja, mustikkapannukakkuja ja french toastii <3 Tämä viimeinen herkku on tähän astinen suosikki kaikista ruuista ikinä...Se oli vaan niin tajuttoman hyvää, maisui ihan kanelipullalta paitsi että se ei ollut pullaa...

Aamupalan jälkeen käytiin vielä melontareissulla ennenkä lyötiin kamat kasaan ja lähdettiin Cass Cityä kohti.

Siinä me kaikki melojat:)

MAANANTAI oli täälä viimeinen lomapäivä koska tiistaina koitti FIRST DAY AT SCHOOL!

Viimesen lomapäivän kunniaksi hurautettiin Detroittiin katsomaan taas Tigersien baseballia. Kerron jo etukäteen että oikeastaan kesälomaa ei voi paremmalla tavalla lopettaa...

Ottelu lähti käyntiin 13.00, mutta me oltiin tosifaneina kentän laidalla jo 11.30.

Höpötettiin Infotiskillä tovi virkailijoiden kanssa kunnes mun host isä sitten kysyi että missä olis paras mahdollisuus saada pelipallo. No, tämä ystävällinen leidi siinä tiskillä sitten katsoi mua, ja selitin että oon Suomesta täälä vaihdossa jnejne.. Hän lähti ovesta samantien ulos, ja minä jäin tiskille selittämään toiselle virkailijalle kuinka suomalaista pesäpalloa pelataan..:D hetkenpäästä tämä nainen palasi takaisin baseball kädessä. Se ihana ihminen haki mulle käytetyn pelipallon<3 Olin aivan taivaissa ja hymy oli varmaa korvissa asti.

Sit suunnattiin alas kentän viereen, missä sattumalta oli kaksi Tigerssien syöttäjää, jotka sitten signeerasivat mun pallon!! That_was_awsome.

Joskus aikaisemmin kerroin että mun host perhe omistaa kausilipun näihin peleihin. No siihen kuuluu myös semmoinen toisenlainen bonus. Nimittäin päästiin Tigers Clubiin, eli stadionin yläosaan lasitettuun ravintolaan, jossa odotti kolmen linjaston buffet.....Siis oikeasti BASEBALL PELISSÄ. Eli käytännössä se siis meni niin että istuttiin siinä katsomassa peliä ja syöden samalla. Välillä käytiin lastaamassa taas lautaset täyteen ja jatkettiin katsomista...

Alkupaloina oli shushia ja salaatteja sekä juustoja....

Pääruokavaihtoehtoja oli aivan liikaa

Ja jälkiruoka....

...Oli ihan liian hyvää

Mun tigeri oli vähän äkänen...:(

Noi soitti niitten pöttejä aivan tajuttoman hyvin!!

Pelin päätyttyä käytiin osamassa Brennenille uus kitara, ja tuo kitaraliike on ehdottomasti niinku taivas kaikille kitaraihmisille..Kaikki seinät oli täynnä kaikenlaisia kitaroita!

Illalla kävelin edestakaisin mun huoneessa ja panikoin mitä laitan ekana koulupäivänä päälle, mitä mun pitää pakata mun koululaukkuun, muistanko ottaa eväät jääkaapista, mitä jos en löydä mitään luokkaa koulussa, mitä jos en saa mun saakelin lokeroa auki?

Vihdoin sain sitten unenpäästä kiinni ja lopetin hermoilun kahdeksaksi tunniksi kunnes Taylor Swift alkaa hoilaamaan mun puhelimeessa kello 6.00. Olin valmiina ovella odottamassa tasan seitsemältä kun lähtö oli vasta 7.40.
Olin yhtä innoissani/ hermostunut/ paniikissa kun silloin kun meikkis alotti ykkösluokan...

Vihdoin oli aika lähteä mutta ennen sitä oli pakko ottaa first school day kuva:)

Naamasta näkyy kuinka tätä tyttöä jännitti..

Ensimmäisenä koulun ovilla oli mies tarjoilemassa donitseja kello 7.45 aamulla. Ajattelin että jos ne lohturuokaa jakelee heti aamusta niin ei voi tästä päivästä odottaa hyvää... MUTTA OLIN VÄÄRÄSSÄ.

Väenpaljouteen tottui nopeasti, vaikka aluksi oli shokki kun ihmisiä tulee joka suunnasta täysiä vastapalloon. Pääsin mun lokerolle ja aloitin sen ”kassakaappi lukon” räpläyksen.. Se on kolminumeroinen numerosarja ja sitä juttua pitää pyörittää näin:
Ensin oikealle, pysähdy ensimmäiseen numeroon

SITTEN

pyöritä vasemmalle, mene kerran seuraavan numeron ohi ja pysähdy siihen vasta toisella kerralla

JA VIIMEISEKSI

pyöritä vasemmalle viimeiseen numeron..Jos ovi ei aukea niin too bad:D

Sain sen onneksi auki ja säästyin ensimmäiseltä sydäriltä. 

Kaikki opettajat ja oppilaat oli mulle tosi mukavia koko päivän ajan, tosi moni tuli juttelemaan mulle ja ruokatunnilla mut pyydettiin heti istumaan pöytään:)
Uskon että tätä ystävällisyyttä helpotti se kun nuoret huomasi että osaan puhua englantia niin että mun kanssa pystyy kommunikoida. Meidän koulussa on nimittäin varmaan 6 vaihtaria mun lisäksi ja suurin osa niistä osaa sanoa tyyliin vaan oman nimensä enkuksi.

Mutta tosiaan koulunkäynnistä kirjoitan erillisen postauksen, tämä on nyt jo aivan liian pitkä ANTEEKSI!! 

Mun pointti varmaan on nyt se, että täälä menee kaikki hyvin vaikka ikävä on kova Kauhavaa( en uskonu että joskus tuun sanomaan näin) ja kaikkia läheisiä. 

Toivottavasti teillä kaikilla muilla pyyhkii koulu hyvin sielä Suomessa, olkaa ahkeria:)

I’ll write soon <3

-Susa