torstai 22. marraskuuta 2012

I say go blue!


Moi again,

tää postaus on omistettu oikeestaa vaa yhelle päivälle ja sen tapahtumille, jossa siis kerron mihin pääsin viimeviikon lauantaina. Eli siis mun vaihtarikaverin host isä, Ben, omistaa kausiliput University of Michiganin jalkkispeleihin, ja se yllätti mut ottamalla mut mukaan lauantain peliin!! Niimpä aamulla kiskoin sinistä ja keltasta päälleni ja hyppäisin autoon seittemältä aamulla.  

College football on täälä se isoin urheilu, isompi kun mikään aikuisten liiga tai muu urheilulaji. Sen takia ne stadionit on aivan jotain käsittämättömän isoja, ja mikä ihmeellisintä, melkein kaikki penkit on aina täynnä. Tää stadioni mikä niillä on, on koko USAN SUURIN stadion, ja minä, tyttö kauhavalta pääsin todistamaan sitä kun 113 016 ihmistä hinas takapuolensa sinä päivänä kattomaan kuinka pestiin Iowa 42-17. Tuola katsomossa oli siis enemmä ihmisii ku vaikka Lahdessa asukkaita yhteensä...Big thing.

Ennen peliä kierreltiin kampus alueella jossa näin opiskelijoiden asunnot ja luokkarakennukset, oli ihan niinku Tylypahakssa (......) VARSINKI NIIDEN KIRJASTOT. Suoraan niinku elokuvasta. Sit kun jatkettiin kävelyä kampukselta kohti stadionia, katujen molemmilla puolilla oli opiskelijoiden ”vapaa-ajan vietto asuntoja”. Asunnot oli täynnä opiskelijoita, porukkaa oli tuvat täynnä ja vielä enemmän oli ulkopuolella. Musiikki huusi täysiä jokasen talon pihalla, ja nuoret juhli sielä niinku viimestä päivää vaikka kello oli vasta 11 aamupäivällä.. Punasia kuppeja (tässä tilanteessa tietty sinisiä) oli levällään ympäri ämpäri ja kaikilla oli nii hauskaa.. Tuossa vaiheessa tuli mieleen että mitä jos kävisin yliopistoni täälä...:D 

FANITAVARAA!!





Tää M-kirjain on kampuksen kirjaston eessä, ja kaikki oppilaat ja vanhemmat uskoo, että jos sen päälle astuu ennen ensimmäistä koetta yliopistossa, varmasti reputtaa koko kokeen. Niimpä siis kaikki kiertää tän kirjaimen kaukaa, jopa lapsiperheet....








Tylypahkassa kävin


Sääntö oli että enää ei saa rakentaa ylöspäin, joten nää sit meni alaspäin ja rakens luokkahuoneita maanalle:)



Siel ne pitää etkoja..








                                          









Kaduilla kun käveli niin JOKAISELLA ihmisellä oli jotain keltaista ja jotain sinistä päällä. Suomessa kun menee jotain jääkiekkopeliä kattomaan niin osa panostaa ja vetää lempipelaajan paidan päälleen tai ehkä laittaa joukkueen huivin kaulaan, mutta täälä kaikki tekee niin, joka on jotenki hieno ilmiö.

Peli alko sillä että valtavan suuri kampuksen Marching band alotti soittaan ja tekeen niiden mahtavia muodostelmia sinne kentälle. Oikeasti en ikinä oo ollu mikää koulubändien fani, mutta tämä oli ihan jotain eri tasoa. Kaikki tiesi just kuinka pitää soittaa, mihin kävellä ja miten. Huutosakki ja cheerleederit juoksi kentälle ja tässä vaiheessa tuntu että katon elokuvaa tai jotain..:D So awsome.






Siinä vähä muodostelmii kentällä


Jotai erilaista..



Stadionilla tavattiin Benin nuorin poika, joka just on alottanu opintonsa Michigan Universityssä. Se sit otti meidät mukaansa ja sensijaan että oltais istuttu normaaleilla paikoilla, se salakuljetti meidät student sectionii huutaan ja kattoo pelii.
Jokaisella stadionilla on aina oma alueensa ja tietyt istuimet varattu kampuksen oppilalle, ja sielä se tunnelma on oikeasti katossa koko pelin ajan. Kaikki hurraa, kaikki osaa yhteiset huudot ja tanssit sun muut mitä sielä isossa väkijoukossa kaikki sitten yrittää tehä.





Aina ku tuli Touchdown nii ihmisii heiteltii ilmaa tuol katsomossa:D










 Pelin jälkeen isoa kokemusta rikkaampana oli hyvä mennä syömään ja kotiin nukkuun:)

Thanksgiving postaus tulossa seuraavaksi, SEE YA!
-Susa